Luova Hyvinvointi
Taidetoiminta terveyttä ja hyvinvointia edistävänä tekijänä
Tutkijat Taru-Anneli Koivisto ja Taru Tähti kirjoittavat Lääkärilehdessä (2024), että ”taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia”. He korostavat taide- ja kulttuuritoiminnan vaikutusta sekä edistämistä terveyden ja hyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla. He painottavat erityisesti sosiaalisia tekijöitä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäisyä. Kirjoittajat mainitsevat lääkäreiden mahdollisuudesta lisätä kulttuurihyvinvointia. Tätä voitaisiin toteuttaa heidän mukaansa siten, että lääkärit osallistuisivat monitieteellisiin tutkimushankkeisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Myös tietoa taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista voitaisiin jakaa. Kirjoittajat toteavat, että lääkärit voivat määrätä kulttuurireseptejä. He mainitsevat esimerkiksi taideharrastuksiin ohjaamisen, joiden on todettu vähentävän stressiä sekä lisäävän itsearvostusta ja rentoutta. (Koivisto & Tähti 2024.)
Koiviston ja Tähden mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtaista useilla sektoreilla. He kirjoittavat monikriisistä. Siinä monimuotoistuva ja ikääntyvä väestö kohtaa yhteiskunnalliset sekä ekologiset resurssit, jotka ovat vähenemässä. Ongelmia olisi tärkeää ehkäistä ennakoivalla työllä, jossa painopiste siirtyisi sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn. Kirjoittajat korostavat, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteisöllistä ja yksilöllistä toimintaa. Se tukee yhteiskunnallista hyvinvointia. Kuten Koivisto ja Tähti toteavat, hyvinvointi paranee yhteisöllisyyden lisääntymisen avulla. He mainitsevat Maailman terveysjärjestö WHO: n kulttuurin, taiteen sekä hyvinvoinnin yhteyksiä kartoittavan raportin. Siinä tarkastellaan tutkimuksia, jotka osoittavat taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen voivan parantaa koettua hyvinvointia. Tämä voi tapahtua muun muassa siten, että positiiviset tunteet kuten tyytyväisyys elämään, autonomiaan ja elämän merkityksellisyyteen lisääntyvät. (Koivisto & Tähti 2024.)
Tarjoamani palvelu ei ole hoidollista. Se on matalan kynnyksen toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia. Kyseinen tukimuoto ei siten ole terveydenhoitoa, vaikkakin se voi toimia terveyttä tukevana tekijänä. Ammattilaisena on tärkeää havainnoida, soveltuuko oma palvelu tietylle asiakkaalle. Jos ei itse pysty vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, tällöin on ammatillisesti vastuullista ohjata asiakas sellaiselle taholle, jota hän tarvitsee. Ihmisillä on erilaisia tarpeita. Jotkut hyötyvät kevyemmästä hyvinvointia tukevasta toiminnasta, toiset taas tarvitsevat esimerkiksi pitkäjänteistä hoitoa. Tarjoamassani palvelussa kyseessä on osin osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä sosiaalihuollon palvelu. Tämän lisäksi tarjoan palvelua ilman sosiaalihuollon kontekstia, muun muassa työhyvinvoinnin muodossa.
Terapeuttisia kuvallisen ilmaisun ryhmiä ohjatessani osallistujat ovat tuoneet esille useita myönteisiä asioita. Yhteisöllisyyden kokemukseen ei aina tarvita sanoja. Usein toimii se, että maalataan yhdessä hiljaisuudessa. Tämä ei toki poissulje keskustelun tärkeyttä, molempia tarvitaan.
Sosiaalialan viitekehyksessä kuvallisen ilmaisun tavoitteena ei ole mahdollisimman hieno lopputulos. Kyse on hetkeen tarttumisesta, rentoutumisesta, yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta ja joskus vertaistuesta. Näin on mahdollista etääntyä juuri siinä hetkessä huolista ja vaikeista tunteista kuvallisten menetelmien avulla. Upeita lopputuloksia syntyy toki usein, mutta se ei ole toiminnan tavoite. Sen sijaan tavoitteena on hyvinvoinnin tukeminen keskittymällä rentoon ja stressittömään kuvan tekemiseen. Välineinä käytetään erilaisia teemoja ja tekniikoita.
Toimintaan osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta kuvallisesta ilmaisusta. Kuvallinen ilmaisu ja muut luovat menetelmät voivat toimia kanavina itseilmaisuun. Tämä mahdollistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
13.8.2025
Lähde:
Koivisto, Taru-Anneli & Tähti, Taru. Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Lääkärilehti 47-48, 22.11.2024