Luova Hyvinvointi
Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija
Kun suoritin sosionomikoulutukseni ensimmäistä työharjoittelua Mielenterveyden Keskusliitossa, siellä korostettiin, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kun opiskelin myöhemmin ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi, minulle tuli tutuksi niin sanottu ei-tietämisen asenne. Tästä kirjoittavat muun muassa ratkaisukeskeisen terapian asiantuntijat Peter De Jong ja Insoo Kim Berg. Ei-tietämisen asenne tarkoittaa sitä, että ammattiauttajan asenne ja teot ilmaisevat halusta tietää mitä asiakas on sanonut. Tämän tulee korostua sen sijaan, että asennoituminen kertoisi etukäteen ammattilaisen muodostamista mielipiteistä. (De Jong & Berg 2017.) Hänen siis tulee pyrkiä omaksumaan eräänlainen tietämättömyys ja avoimuus kohdatessaan asiakkaan. Ammattiauttajan omaksumana ei-tietämisen asenne on olennainen lähtökohta, jonka mukaan pyritään välttämään ylhäältäpäin määrittelyä sekä ehdotonta syy-seuraussuhteiden esittämistä. Tässä on toteuduttava asiakasta kunnioittava kohtaaminen, jolloin hänen kokemuksiaan ei määritellä tai mitätöidä. Vuorovaikutukseen perustuvassa auttamistyössä on olennaista kunnioittaa asiakkaan oman elämän asiantuntijuutta. Ammattilaisen asemassa on tärkeää esittää kysymyksiä, joiden avulla asiakas havaitsee itse omat vahvuutensa, kipukohtansa, ongelmansa ja ratkaisunsa.
Asiakkaan tulee siis saada määritellä tunteensa ja kokemuksensa itse. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas tulee kuulluksi. Tätä ei todennäköisesti tapahdu, jos ammattilainen ryhtyy määrittelemään asiakkaan tunteita ja ajatuksia, sekä antamaan kärkkäästi neuvoja. Toki jos asiakas itse kysyy neuvoa, siihen on hyvä vastata. Ehdotuksiakin voi tilanteen mukaan esittää, mutta tällöinkin ammattilaisen on tärkeää ilmaista neuvonsa arvostavasti, ei arvostelevasti ja asettamalla itsensä asiakkaan yläpuolelle. Kyse on ammattilaisen taholta niin sanotusta varovaisesta osoittamisesta. Poikkeuksen toki muodostavat tilanteet, joissa asiakas on vaaraksi itselleen tai muille. Tällaiset tilanteet vaativat suoraa puuttumista. Tulkintoja on hyvä sanoittaa asiakkaalle esimerkiksi kysymällä, ymmärsikö ammattilainen tietyn asian oikein. Aktiivisen kuuntelemisen tärkeys korostuu, vaikka käydäänkin myös aktiivista keskustelua. Ammattiauttajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on empatiakyky. Ilman sitä ammattilaisen ja asiakkaan välille ei synny yhteyttä, joka mahdollistaisi rakentavan vuorovaikutuksen ja asiakkaan kuulluksi tulemisen.
Kuten filosofi, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Antti S. Mattila esittää, ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa on keskeisessä asemassa uudelleenmäärittely. Lähtökohtaisesti mitä hyvänsä asiaa on mahdollista tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ongelmia ei pyritä absoluuttisesti poistamaan, vaan tarkoitus on kehitellä uusia merkityksiä. Asiakkaalle esitetään kysymyksiä, joiden avulla hänen on mahdollista havaita uusia tapoja nähdä ongelmansa. Tästä voi alkaa ratkaisujen rakentaminen. (Mattila 2011.)
30.7.2025
Lähteet:
De Jong, Peter & Insoo, Kim Berg. 2017. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti Oy
Mattila, Antti S. 2011. Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki: WSOY